Ikivanhat tallitytöt leirillä

Sannan ohjauksessa tutustuimme maastakäsittelyyn neliön muotoisessa picadero(?) – aitauksessa, josta Viljami tosin ensi töikseen karkasi menemällä aitapuomin ali.

Vapaan hevosen liikuttaminen vain oman kehon ja riimunarun avulla on vaikeaa ja hämmentävää mutta onnistuessaan todella palkitsevaa. Miten pieniä asioita hevonen lukeekaan ja miten suuri on ihmisen vaikutus – ihan kauhistuttaa kun ajattelee, millaisia keinoja talleilla on käytetty ja ehkä jossain käytetään vieläkin. Hevosen kielen huomioon ottava käsitteleminen ei ole kuitenkaan mitään lepertelyä. Se on ihmisen puolelta myös oman tilan ja paikan näyttämistä. Ehkä ilmaus ”lempeästi luja” kuvaisi oikeaa lähestymistapaa hyvin? Harjoituksen päätteeksi hevoskoululaiset Viljami ja Laku pääsivät välitunnille. Jos he olisivat ihmiskoululaisia, rehtorin kanslia taitaisi tulla tutuksi. Ei tahallisen ilkeyden vuoksi vaan siksi, että pojille nyt vain sattuu ja kaikkea keksitään.